Keskiviikko iltana piipahdimme mieheni ja muksujen kanssa lähi(ö)baariin, joka tarjoilee myös ruokaa. Tarkoitus oli syödä. Kuppila ei ole mikään gourmee paikka, mutta passelia perussapuskaa useimmiten. Miehelle burrito ja minulla pienen pohdinnan jälkeen vuohenjuusto-pinaatti-pasta. Arvelin sen olevan kaloreiden arvoinen ja niin helppo tehdä, että jopa lähiräkälämme vaihtuvat kokit siihen pystyisivät.
Olin väärässä. Pasta oli vetistä ja ylikeitettyä, kastike pahaa. Söin kaksi suupalaa, vaihdoin miehen burritoon, josta söin kolmasosan. Vaihdoimme taas lautasia ja ehdin jo tuskailla kuinka selitän tarjoilijalle, että ei tässä mitään, ei ollutkaan nälkä tai muuta kiusallista kun palautan täyden pasta-lautaseni. Ei lähikuppilan mukavaa tajoilijaa viitsi loukatakaan. En halunnut myöskään pelkästään muita miellyttääkseni syödä pahaa ruokaa ja saada siitä niitä tuhatta kaloria joita en nyt todellakaan tarvitse. Muksut pelastivat hädästä ja alkoivat kitistä. Salaman nopeasti sanoin miehelle, jää sinä vain syömään mie vien nämä ulos. Ja niin lähdin, että ovi vaan viuhahti. Pelastuin syömästä turhaan. Pelastuin selittelemästä.
Mies kertoi jälkeen päin, että hän oli sanonut, että pasta oli vetistä, kun tarjoilija oli kysynyt oliko siinä jotain vikaa. Hän oli saanut rahat takaisin ja tarjoilijalta kehoituksen aina kertoa kun joku mättää ruuassa. Kokki oli kuulema rynnännyt keittiöstä sörsseliään puolustelemaan, mutta tarjoilija oli pysynyt kannassaan ja palautti rahan. Mieheni on siellä tuttu kasvo ja sellaisena hänen ilmeisesti halutaan pysyvänkin. Pisteet tarjoilijalle.
Ja opiksi minulle:
- älä syö, jos ruoka on pahaa
- älä syö, jos et todella halua syödä
- syömällä ei tarvitse miellyttää ketään (no ok, anoppia täytyy, mutta se onkin tarina erikseen)
- on ok sanoa, jos jokin mättää (siis ravintolassa, ei tietenkään tutuille)
- on ok jättää ruokaa, vasinkin kun se mättää (tuttujen luona täytyy vain ennakoida ja ottaa alunperin tosi vähän, jos epäilee jonkun olevan pahaa)
Lupaan ja vannon, että en enää ikuna syö kenenkään mieliksi tai sosiaalisesta paineesta. Tai jos niin teen, niin se on todella harkittua ja perusteellisesti perusteltua ja hyvin pienellä annoksella toteutettua.
Se keskiviikon paino oli muuten nestehukkaa.
- Paino tänään 74,2 kg
- BMI 26.6 kg/m2
Mutta pidetään nyt huvikseen tavoite siellä 73.4 kg:ssä (BMI 26.3) keskiviikkona 1.9. (virallinen välitavoitehan silloin on 74,0 kg ja sen kyllä uskon alittavani).
